Lahemaan kansallispuistossa

Viron pinta-alasta on lähes viidesosa suota ja monet luontopolut ja reitit kulkevatkin soita pitkin. Kävimme tutustumassa yhteen Lahemaan kansallispuiston reiteistä, joka oli nimeltään Viru Raba. Se on noin 3.5 km pituinen, suhteellisen lähellä Tallinnaa ja on myös aika helppokulkuinen reitti pitkospuineen, se on myös erittäin suosittu ulkoilijoiden keskuudessa. Muutamia kuvia reitiltä.

Me olimme liikkeellä jo aikaisin aamulla, joten saimme menomatkan kulkea rauhassa. Mutta takaa alkoi pian kuulua muidenkin ääniä ja takaisin mennessä vastaantulijoita oli paljon. Parkkipaikkakin oli täyttynyt silläaikaa.

Alkumatka näköalatornille saakka oli sellaista reittiä, jota liikuntaesteisetkin pystyvät kulkemaan ja esimerkiksi lastenrattaiden kanssa pääsee liikkumaan.

Näköalatornista sai katsella ja ihastella suomaisemaa. Kaunista maisemaa oli ilo katsella.

Pari lintua kisaili suolammissa.

Bongaa kuvasta lintu.

Kevätkuvia Kadriorgin puistosta

Kadriorgin puisto on suuri puistoalue Tallinnassa. Sieltä löytyy kauniita kukkaistutuksia, mahtavia puita, joutsenlampi, Kadriorgin palatsi sekä muita museorakennuksia. Japanilainen puutarha on myös katsomisen arvoinen paikka. Puisto on varsin suosittu ulkoilukohde sekä kaupunkilaisten että turistien keskuudessa. Mekin käymme siellä silloin tällöin kuljeksimassa. Tässä kuvia eräältä keväiseltä päivältä.

Tämä pronssinen henkilö on Jaan Poska. Virolainen politikko, joka on ollut Tallinnan kaupunginjohtajana ja mm. viron ensimmäisenä ulkoministerinä. Patsas paljastettiin viime talvena.

Joutsenlammessa uiskenteli tällä hetkellä vain muutamia sorsia ja lokkeja.

Kirsikkapuut kukkivat kauniisti.

Kauniita kukkia on siellä täällä, vaikka ne eivät ihan vielä olleet täydessä loistossaan.

Portti Kadriorgin palatsille.

Kadriorgin palatsi on 1700-luvun keisarillinen kesäasunto. Toimii nykyään taidemuseona.

Valkovuokkoja kasvoi joka puolella.

Hyvä oli polkuja pitkin juoksennella.

Valkovuokkoja, keltavuokkoja, jossakin vielä sinivuokkojakin.

Tässä kasvanut joskus aikamoinen puu.

Japanilaisesta puutarhasta.

Tallinna on täynnä taloja, joista näkee niiden olleen joskus todella kauniita. Mutta aika on tehnyt tehtävänsä ja monet näistä taloista ränsistyvät paikalleen.

Rummu Karjäär

Helatorstai, tytöllä koulusta vapaapäivä ja kaunis, lämmin kesäpäivä. Olimme päättäneet lähteä tänään tutustumaan paikkaan nimeltä Rummu Karjäär. Tytön serkkupojat tulivat Suomesta päiväkäynnille Tallinnaan, joten saimme heidät matkaseuraksi reissulle.

Rummu Karjäär on noin 45 km matkan päässä Tallinnasta oleva kirkasvetinen tekojärvi. Neuvostoaikana paikalla oli avolouhos, jossa työskenteli pääasiassa vankeja viereisestä Rummun vankilasta. Vankila  lakkautettiin, työt louhoksella loppuivat ja samalla pysäytettiin pumput, jotka olivat pumpanneet pohjaveden louhoksesta pois. Vesi hautasi nopeasti koko louhoksen rakennuksineen ja työkoneineen ja siellä järven pohjassa ne ovat edelleenkin.

Rummu Karjäär on ollut viime vuosina todella suosittu uimapaikka ja sukelluskohde, varsinkin nuorison keskuudessa. Hellepäivinä paikalle tulee valtavasti ihmisiä hiekkabiitsille loikoilemaan, uimaan ja sukeltelemaan. Ihmiset kiipeilevät vedestä kohoavan rakennuksen päälle ja hyppivät sieltä veteen. Paikalle järjestetään myös ihan sukellusretkiä, sillä veden pohjassa riittää nähtävää.

Kaivoksen vieressä kohoaa kaivosjätteestä syntynyt valtava kalkkikivivuori.

Ihmettelimme sitä, mistä ne ihmiset rannalle olivat menneet. Kaikki näkemämme väylät näyttivät olevat tukittu porteilla ja esteillä sekä aluetta kiersi korkea kivimuuri. Aikamme kierreltyämme löysimme aidasta sortuneen kohdan, josta kurkistelimme sisälle ja otimme valokuvia. Myöhemmin luimme kotona netistä, että paikka on nykyään suljettu eikä sinne enää pääse eikä saa mennä.

Paikan sulkemiselle oli ihan perustellut syytkin. Valtavat ihmisjoukot pysäköivät autojaan pitkin kapeita tienvarsia ja aiheuttivat ongelmia liikenteelle. Lisäksi vedessä oleva rakennus on jo mennyt sen verran huonoon kuntoon, että voi sortua milloin tahansa. Ei siis kestä enää sitä, että sen päälle kiipeillään ja sieltä hypitään. Paikallahan ei ole ollut minkäänlaista valvontaa ym. vaan kaikki on tapahtunut ihan omalla vastuulla. Mutta nyt alue on yksityisaluetta.

Vähän harmittaa se, ettemme käyneet jo viime syksynä Rummu Karjäärissä. Silloin olisi päässyt vielä ihan rantaan asti ja nähnyt paikan kunnolla.

Hylätyt rakennukset. Näytti siltä että sieltä oli viety kaikki mahdollinen pois, minkä vain joku on irti saanut. Ja roskia ja lasinsirpaleita oli joka paikassa. Aika lohduttoman näköistä.

Lämmintä oli tänään ihan mukavasti, kahdenkymmenen asteen paikkeilla. Ilma tuntuu jo ihan kesäiseltä ja vehreys valtaa vähitellen koko maiseman.

Lämmintä viimeinkin

Tallinnan kevät on ollut todella pitkä ja sää vaihteleva. Jonakin päivänä on lämmintä, seuraavana päivänä lähes pakkasta tai ainakin niin hyytävä tuuli mereltä, että vaatteita on laitettava reilusti. Luontokin on näyttänyt jäävän odottamaan  seuraavaa askelta eteenpäin. Ja nyt ne lämpimät ilmat tulivat ja askel eteenpäin otettu. 

Viikonloppuna kävimme pikaisesti Suomen puolella ja sillä aikaa oli koko kaupunki oli alkanut vihertää. On niin kesäisen ja mukavan näköistä joka puolella. Jokainen kaupunki on kesällä vihreään aikaan kauneimmillaan, niin myös Tallinna.

Ostimme jokin aika sitten tytölle uuden polkupyörän. Käytetyn tosin mutta hyväkuntoisen. Sillä on käyty ajelemassa aina kun sää on sallinut. Vauhti kiihtyy koko ajan joten nyt pystytään tekemään jo pitkiäkin lenkkejä. 

Kävimme tänään myös katselemassa uimarannalla. Porukkaa oli paljon kävelemässä tai istuskelemassa auringon lämmössä, mutta uimareita ei vielä näkynyt. Ja aika jäätävää vesi todellakin oli. Saa lämmetä ihan rauhassa ennenkuin sinne tarvitsee mennä.

Helatorstai on suomalaisessa koulussa vapaapäivä. Yritämme keksiä sille päivälle jonkin mukavan ulkoilupaikan ja lähteä eväitten kanssa liikkeelle. Katsotaan mitä keksimme siihen mennessä.